Laiskuutta on perinteisesti pidetty paheena, joka haittaa tavoitteiden saavuttamista ja tuottavuutta.
Nykyaikainen neurobiologia kuitenkin ehdottaa, että tätä tilaa tarkastellaan eri näkökulmasta, raportoi in kirjeenvaihtaja.
Aivomme eivät lopeta aktiivista työskentelyä edes täydellisen rentoutumisen ja näennäisen toimettomuuden hetkinä. Tällöin kytkeytyy päälle aivojen niin sanottu passiivisen tilan verkosto, jolla on keskeinen rooli muistin vakiinnuttamisessa ja itsereflektiossa.
Kuva: Pixabay
Juuri toimettomuusjaksojen aikana tietoa lajitellaan ja omaksutaan, mikä johtaa lopulta odottamattomiin oivalluksiin. Monet suuret keksinnöt ja luovat ideat eivät tulleet tekijöilleen työpöydän ääressä vaan kävellessä tai levätessä.
Jatkuva keskittyminen tehtäviin kuluttaa kognitiivisia voimavaroja, mikä johtaa henkiseen uupumiseen ja loppuunpalamiseen. Laiskuus toimii tässä yhteydessä puolustusmekanismina, joka pysäyttää meidät väkisin ylläpitämään mielenterveyttä.
Aivojen hämähäkkitila-järjestelmä aktivoituu, kun haaveilemme, vaeltelemme ajatuksissa tai emme yksinkertaisesti keskity tiettyyn tehtävään. Tämä verkosto yhdistää aivojen alueet, jotka vastaavat muistista, ennustamisesta ja menneiden kokemusten ymmärtämisestä.
Ilman säännöllisiä lepojaksoja kyky oppia ja ratkaista monimutkaisia tehtäviä heikkenee huomattavasti. Jatkuvan tietovirran ylikuormittamat hermoradat menettävät joustavuutta ja plastisuutta.
Laiskuusjaksojen tietoinen ajoittaminen antaa aivoille mahdollisuuden käynnistyä uudelleen ja löytää epätavanomaisia tapoja ratkaista pitkään jatkuneita ongelmia. Tällaiset tauot stimuloivat erilaista ajattelua, joka on välttämätöntä perustavanlaatuisesti uusien ideoiden tuottamiseksi.
Tarkoituksellisen tekemättä jättämisen harjoittelu parantaa pitkäkestoista muistia ja oppimiskykyä. Levon aikana aivot eivät ole vain passiiviset, vaan ne jäsentävät aktiivisesti vastaanottamaansa tietoa ja vahvistavat hermoyhteyksiä.Krooninen levon laiminlyönti heikentää prefrontaalista aivokuorta, joka vastaa monimutkaisista kognitiivisista toiminnoista. Tämä voi näkyä heikentyneenä keskittymiskykynä, heikentyneenä itsekontrollina ja kyvyttömyytenä suunnitella.
Lyhyiden tietoisen laiskottelun jaksojen sisällyttäminen päivittäisiin rutiineihin parantaa yleistä tuottavuutta ja luovuutta pitkällä aikavälillä. Tehtävistä lyhytaikainen irrottautuminen antaa sinulle mahdollisuuden palata niihin uudella keskittymiskyvyllä ja energialla.
Hyödyllisellä laiskuudella ei ole mitään tekemistä viivyttelyn kanssa, johon liittyy syyllisyyttä ja ahdistusta. Se on suunnitelmallinen ja tarpeellinen tila, joka antaa aivoille resurssia käsitellä tietoa ja luoda uusia yhteyksiä.
Näin ollen toimettomuusjaksoja ei pitäisi mieltää hukkaan heitetyksi ajaksi, vaan välttämättömäksi investoinniksi henkiseen hyvinvointiin ja älylliseen potentiaaliin. Oikea tasapaino aktiivisuuden ja levon välillä on avain kestävään kehitykseen ja elinikäiseen henkiseen selkeyteen.
Lue myös
- Kuinka rauhoittaa hermosto 60 sekunnissa: neliön muotoinen hengitystekniikka välittömään rentoutumiseen
- Mitä tehdä, jos tunnet itsesi uneliaaksi kahvin jälkeen: 3 käytännön askelta energian palauttamiseen
