Puutarhurit joutuvat tilanteeseen, jossa omat kurkut kasvavat kitkeriksi ja vinoksi, kun taas naapurin sato miellyttää runsaudellaan ja laadullaan.
Suurin syy tähän eripuraisuuteen ei useinkaan ole lajike tai lannoite, vaan perustavanlaatuiset virheet perushoidossa, nimittäin kastelujärjestelmässä, raportoi in kirjeenvaihtaja.
Tärkein salaisuus on maaperän kosteuden tasaisen ja tasaisen tason ylläpitäminen koko kasvukauden ajan. Jyrkät vaihtelut kuivuuden ja runsaan tulvimisen välillä aiheuttavat kasville voimakasta stressiä, joka laukaisee puolustusmekanismit.
Kuva:
Kurkku alkaa tuottaa stressin seurauksena kurkkuaine kurbitasiinia, joka aiheuttaa hedelmille ominaisen katkeruuden. Tämän yhdisteen pitoisuus on erityisen suuri kuoressa ja vihreän hedelmän tyvessä.
Epätasainen kastelu vaikuttaa suoraan myös tulevien kurkkujen muotoon. Jos kosteutta on liian vähän, kasvi ei pysty kuljettamaan riittävästi ravinteita nopeasti kasvaviin hedelmiin.
Tämän seurauksena hedelmät alkavat epämuodostua ja muuttuvat koukun tai päärynän muotoisiksi. Ongelmaa pahentaa kalsiumin puute, joka estyy, kun maa kuivuu.
Kriittinen virhe on kylmän veden käyttäminen suoraan kaivosta tai vesiletkusta kasteluun. Jäisen veden aiheuttama sokki vahingoittaa herkkää juuristoa, joka sijaitsee lähellä pintaa.
Jäähtyneet juuret eivät enää ime kosteutta ja hivenaineita, mikä johtaa pensaan fysiologiseen kuihtumiseen jopa kosteassa maassa. Lisäksi tällainen stressi saa kasvin irtoamaan massoittain munasarjoja.
Optimaalinen kasteluajankohta on alkuillasta, jolloin kuumuus laantuu ja vesi ehtii imeytyä ennen yöjäähtymistä. Aamukastelu on hyväksyttävää, mutta vain jos vesi ei pääse lehtien päälle ja jos se ehtii kuivua ennen auringonpaisteen alkamista.
Tarkista kastelun tarve yksinkertaisella kansanmenetelmällä, puristamalla kourallinen maata 5-7 senttimetrin syvyydestä. Jos möykky hajoaa sormien puristamisen jälkeen, sänky tarvitsee kiireellistä kosteuttamista, ja jos se säilyttää muotonsa, kastelua voidaan lykätä.
Kurkkujen ihanteellisena vetenä pidetään lämmintä, tynnyrissä karkaistua sadevettä. Näin varmistetaan, ettei lämpötilasokkia pääse syntymään, ja kasvit saavat pehmeämpää kosteutta ilman klooria sisältäviä epäpuhtauksia.
Säännöllinen asianmukainen kastelu ei ainoastaan vapauta hedelmiä katkeruudesta ja rumasta muodosta, vaan myös lisää merkittävästi sadon kokonaissatoa. Näiden yksinkertaisten mutta tärkeiden sääntöjen noudattamisella voit korjata jokaisesta oksasta runsaan ja maukkaan sadon.
Lue myös
- Miksi omenapuiden karsiminen lisää satoa: miten puun voimaa jaetaan oikein?
- Miksi maito voi vahingoittaa taimia: Tutustutaan suosittuun myyttiin ja sen seurauksiin maaperälle
