Aivomme ovat tehokas työkalu, mutta usein ne käyttävät oikoteitä säästääkseen energiaa.
Nämä heuristiikoiksi kutsutut henkiset oikopolut aiheuttavat systemaattisia virheitä arvostelukyvyssä, raportoi in kirjeenvaihtaja.
Kognitiiviset vääristymät toimivat ajattelun sokeina pisteinä, jotka vaikuttavat hienovaraisesti päivittäisiin valintoihimme. Ne saavat meidät yliarvioimaan joitakin tosiasioita ja jättämään toiset huomiotta, mikä johtaa puolueellisiin johtopäätöksiin.
Kuva: Pixabay
Yhtenä yleisimmistä sudenkuopista pidetään confirmation biasia. Etsimme vaistomaisesti tietoa, joka on sopusoinnussa olemassa olevien uskomustemme kanssa.
Näin tehdessämme jätämme aktiivisesti huomiotta tai väheksymme todisteita, jotka voisivat horjuttaa maailmankuvaamme. Tämä mekanismi suojaa psyykeämme epämukavuudelta, joka liittyy vakiintuneiden näkemysten tarkistamiseen.
Haloilmiö saa meidät siirtämään yleisvaikutelmamme henkilöstä hänen erityisominaisuuksiensa arviointiin. Saatamme esimerkiksi pitää viehättävää henkilöä pätevämpänä, vaikka tähän ei olisikaan objektiivisia syitä.
Suunnitteluvirhe ilmenee synnynnäisenä optimismina, kun arvioimme tehtävien aikataulua. Aliarvioimme järjestelmällisesti projektien loppuunsaattamiseen tarvittavan ajan ottamatta huomioon mahdollisia esteitä.
Nykyhetkeä suosiva ennakkoluulo saa meidät valitsemaan välittömät hyödyt pitkän aikavälin tavoitteiden kustannuksella. Tämän vuoksi saatamme lykätä tärkeitä tehtäviä tai taloudellisia säästöjä ja alistua hetkellisille toiveille.
Käytettävissä olevan tiedon kaskadi syntyy, kun korostamme liikaa sellaisten tietojen merkitystä, jotka on helpompi palauttaa mieleen. Eläväiset ja tunneväritteiset tapahtumat tuntuvat tulevan meille todennäköisemmin mieleen kuin tilastollisesti usein toistuvat mutta tylsät faktat.Ankkurivaikutus osoittaa, miten ensimmäisestä saadusta tiedosta tulee kaikkien seuraavien päätösten vertailukohta. Esimerkiksi tuotteen alkuperäinen hinta vaikuttaa voimakkaasti käsitykseemme kaikista myöhemmistä tarjouksista.
Kognitiivisten virheiden vaikutuksen minimoimiseksi olisi kehitettävä kriittistä ajattelua. Olisi tietoisesti etsittävä vaihtoehtoisia näkökulmia ja testattava hypoteeseja niitä vastaan.
Säännöllinen itseanalyysi ja omien päätösten pohdinta auttaa tunnistamaan toistuvia virhemalleja. On hyödyllistä kysyä itseltään, mitkä todisteet saisivat minut muuttamaan mieltäni.
Näiden henkisten ansojen olemassaolon tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti rationaalisempaa käyttäytymistä. Kun ymmärtää oman ajattelunsa toimintaa, voi tehdä tietoisempia ja harkitumpia päätöksiä.
Lue myös
- Miksi koputamme puuta ja syljemme olan yli : miten psykologiset puolustuskeinot ahdistusta vastaan toimivat
- Miksi hyvistäkin vaihtoehdoista on vaikea valita: Miten liiallisuuden paradoksi vie meiltä päättäväisyyden
