Jatkuva motivaation tarve on kuin yrittäisi ajaa autoa tyhjällä tankilla ja työntää sitä jatkuvasti käsin.
Tämä uuvuttava prosessi vie in kirjeenvaihtajan mukaan enemmän energiaa kuin itse tavoitteeseen tähtäävä työ.
Tahdonvoiman paradoksi on, että mitä enemmän käytämme sitä, sitä enemmän se tyhjenee. Jokainen päätös ”pakottaa itsemme” tuhlaa rajallista henkistä voimavaraa, jolloin olemme tyhjiä.
Kuva: Pixabay
Nykykulttuuri ylistää motivaatiota ainoana edistyksen moottorina ja luo illuusion, että pitäisi toimia vain silloin, kun motivaatio on läsnä. Tämä asenne luo noidankehän, jossa halutun tunnetilan puuttumisesta tulee tekosyy toimimattomuudelle.
Neurobiologia selittää tämän ilmiön välitöntä mielihyvää kaipaavan limbisen järjestelmän ja pitkän aikavälin suunnittelusta vastaavan prefrontaalisen aivokuoren välisellä konfliktilla. Jatkuva jännite näiden aivoalueiden välillä johtaa vakavaan väsymykseen.
Kun lopetamme itsemme motivoimisen, poistamme valtavan paineen, joka johtuu siitä, että meidän on tunnettava innostusta ennen jokaista tekoa. Tämä vapauttaa henkistä energiaa itse toimintaan, eikä niinkään siihen valmistautumiseen.
Pakosta luopuminen antaa sinulle mahdollisuuden siirtää huomiosi tunnetilasta tiettyihin, pieniin tekoihin. Lakkaat odottamasta tiettyä tunnelmaa ja alat vain tehdä, askel kerrallaan.
Motivaatio korvataan kurinalaisuudella, joka ei perustu tahdonvoimaan vaan rakennettuihin rituaaleihin ja tottumuksiin. Systeemiajattelu vapauttaa sinut päivittäisistä tuskallisista valinnoista ja kamppailuista itsesi kanssa.
Levon ja hyväksynnän tilassa aivot siirtyvät usein flow-tilaan, jolle on ominaista korkea keskittymiskyky ja tuottavuus. Tätä tilaa on lähes mahdotonta saavuttaa itsepakkokeinoin ja väkivaltaisella motivaatiolla.Tavoitteen lyhytaikainen hylkääminen voi tuntua askeleelta taaksepäin, mutta itse asiassa se antaa hermostolle tarvittavan nollauksen. Tällainen strateginen tauko estää loppuunpalamisen ja antaa mahdollisuuden palata tehtävään uudella tarmolla.
Päästäksesi pois motivaatio-loukusta aloita pienentämällä päivittäisiä tavoitteitasi rajusti. Aseta rima niin pieneksi, ettei sen saavuttaminen vaadi sankarillisia ponnisteluja ja sisäistä suostuttelua.
Luo itsellesi ulkoisia rakenteita, kuten selkeä aikataulu tai kiinteä rutiini, jotka toimivat automaattisesti. Sinun tehtäväsi on yksinkertaisesti noudattaa ennalta määrättyjä sääntöjä ilman suurempia pohdintoja.
Hyväksy se tosiasia, että kiinnostus ja energia luonnollisesti vaihtelevat minkä tahansa pitkäkestoisen toiminnan aikana. Sallimalla itsesi olla ajoittain ”epämotivoitunut” säilytät kokonaisresurssisi pysyvää eteenpäin menoa varten.
Lue myös
- Miksi älykkäät ihmiset tekevät tyhmiä päätöksiä : miten kognitiiviset vääristymät ohjaavat ajatteluamme
- Miksi koputamme puuta ja syljemme olkapäämme yli: miten psykologiset puolustuskeinot ahdistusta vastaan toimivat
